Päivä 7:

Endgame:

Herkullisen sisällä vietetyn yön jälkeen olimme valmiita siirtymään matkamme viimeiselle taipaleelle. Koska olimme jo etukäteen päättäneet suorittaa yhden yönylimarssin, päätimme tehdä sen nyt. Otimmekin suunnaksi 230km:n päässä sijaitsevan Rovaniemen, ja hyppäsimme satuloille.
Keli oli hyvä, aurinko paistoi täydellä tehollaan, eikä tuulikaan hirveästi haitannut matkan tekoa. Suuntasimme pohjoiseen Haukiputaalle, jossa koimme matkamme suurimman harhasuunnistuksemme(Perhanan kännykän karttasofta, oli jäänyt yksi moottoritiepätkä merkitsemättä). Tiukan kiroilusession jälkeen jouduimme poikkeamaan e8:lta hieman suunniteltua pidemmäksi aikaa. Tämä ei tosin meitä suuremmin lannistanut, ja hetken päästä olimmekin taas tiukasti matkalla Kemiin, johon oli Haukiputaalta noin 100 kilometriä. Kello oli 8 illalla, kun saavuimme vihdoin Kemiin, jossa täydensimme muonavarustuksemme, ja suuntasimme Rovaniemen tienhaarasta viimeiselle rutistukselle. Koska kello läheni jo kymmentä illalla, päätimme myös hieman ravita kehojamme, ja ohikulkevien rekkojen suureksi riemuksi keittelimme trangiaruoat tien vieressä olevalla bussipysäkillä(Kuskien ilmeistä päätellen piristimme ainakin joidenkin ihmisten työiltaa). Päivä oli ollut pilvetön, joten jatkaessamme matkaa huomasimme, että Lapin pilvetön yö osaa olla kylmä kuin norjalainen turska. Matkan jatkuessa jouduimmekin silloin tällöin lisäilemään vaatteita, jotta emme olisi jäätyneet kiinni johonkin tien varrella olevaan pylvääseen. Helvetillisestä kylmyydestä huolimatta matka taittui hyvin Rovaniemen kaupunginrajoille saakka. Näillä main viimeisetkin voimat tuntuivat katoavan jaloista kuin taikaiskusta(epäilimme syyksi lappalaisten kirouksia tai kommunistien salaliittoa). Tästä eteenpäin loppumatka muistutti lähinnä armeijan hajoitusleirejä, ja pyöräilytahti laski laskemistaan. Vaikka tilataksi alkoikin enemmän ja enemmän houkuttaa,, jatkoimme silti urhoollisesti nyt jo hyvin lähellä olevaa Rovaniemen keskustaa. Vihdoin, hyvän hajoilumäärän jälkeen, saavuimme Rovaniemen keskustassa sijaitsevalle 24/7 Shellille puoli kuudelta aamulla. Juhlistimme matkamme päätöstä(ja hengissä pysymistä) ruoalla, kahvilla ja paikallisten mustalaisten juttuja kuuntelemalla. Istuimme Shellillä rautatieaseman aukeamiseen asti, jonka jälkeen siirryimme lunastamaan jo edellispäivänä varatut liput itsellemme ja fillareille, ja aloitimme matkan kohti Turkua.

Päivä lukuina:
Matka 237,8km
Keskinopeus 21,6 km/h
Ajoaika 11h 5min

Koko matkan pituus: 955km